Vapaus olkoon rakkauden isäntä

Vapauteen liittyvät asiat liikkuvat paljon mielessäni. Seuraan paitsi omaa elämääni, niin mielenkiinnolla myös ympäröivää maailmaa. Mietin sitä, mikä ihmistä kahlitsee minua ja sinua. Minkälaisia ovat ne esteet, joita tielle kasautuu. 

Ihminen joutuu yhä uudelleen ja uudelleen uusien valintojen eteen, rohkeus kasvaa vain, jos ottaa askeleita ja tekee valintoja. Paikoilleen pysähtyminen ja pelko kutistaa elämän, tappaa ilon, hiljainen ahdistus puristaa kaiken kokoon. 

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään asiaa myös siitä näkökulmasta, että estääkö minun ajatukseni ja näkemykseni maailmasta, jotakin ystävääni tai läheistäni toteuttamasta itseään täydesti. 

Usein ajattelemme, osittain tiedostamatta, että minun maailmankuvaani toteuttava ihminen toimii oikein ja toisenlaista tapaa toteuttava, ei voi olla oikealla polulla. 

Jos parhaalla ystävälläsi tai puolisollasi on toiveita ja unelmia jotka eivät sovi omaan maailmankuvaasi, tai omiin odotuksiisi, niin oletko valmis tukemaan häntä täydesti kulkemaan omaa polkuaan? Annanko minä ja annatko sinä toiselle vapauden hakea virheiden ja erehdystenkin kautta omaa tietään. Vai haluammeko kertoa kiivaasti, tai pyrimmekö kevyesti ohjaillen, tuomaan esiin oman näkemyksemme oikeista valinnoista ja oikeasta suunnasta?

Olkoonkin, vaikka kuinka klisee, niin uskon ja koen, että Rakkaus voi elää vain täydessä vapaudessa. Ajattelen, että se on sillä tavalla paradoksi, että jos pystytän toiselle hiljaisia muureja, rakennan vankilaa samalla itselleni. Tiedät ehkä, miltä tuntuu kuristava olo, kun joku toinen määrittelee sinun maailmasi rajoja. 

Antamalla toisille täyden vapauden, voimme kasvaa itse vapaiksi. Mikään muu asia ei ole tuonut elämääni niin suurta rauhaa, kuin se, että pyrin antamaan ihmisten, ystävien, perheen, puolison olla juuri niin kuin he ovat..…kulkea juuri sitä polkua, jota he milloinkin kulkevat. 

Rauhan tuo, kontrolloinnin lopettaminen, irti päästäminen. Kun itse rentoutuu, myös ympärillä olevat ihmiset voivat rentoutua. Tämä ei tarkoita sokeaa kaiken hyväksymistä, enkä myöskään kannusta kaiken nielevään itsekkyyteen. Erottelukyky asioiden välillä on todella iso asia elämässä, mistä halu puuttua asioiden kulkuun milloinkin kumpuaa.

Monet meistä on kasvanut ajattelemaan, että elämä on kompromisseja, mutta teetkö kompromisseja sen kustannuksella kuka oikeasti olet? 

Parisuhteessa elämisen ei pitäisi olla luopumista unelmista ja toiveistasi yhteisen hyvän vuoksi. Minä en usko siihen! Uskon, että yhteinen hyvä ja syvä rakkaus on saavutettavissa ainoastaan sillä, että tuntee olonsa täydesti vapaaksi. 

Jokaisella meistä on oma polku kuljettavanaan. Kauneinta, mitä tiedän, on hyväksyvä, vapaa ilmapiiri, joka tukee ja kannustaa juuri sinua olemaan se kuka olet. 

Olen miettinyt lukuisia kertoja elämässäni, mistä pettymyksen tunne nousee. Uskon, että lopulta petymme ainoastaan omiin odotuksiimme. Se ei ole milloinkaan toisen ihmisen syy. Jos petyn toiseen ihmiseen, olen siitä itse vastuussa, täysin. Minulla ja sinulla on vapaus valita.

Annetaan vapaus jokaiselle olla juuri se kuka on. Se on kauneinta mitä toiselle ihmiselle voi antaa, se on myös suuri lahja omalle itselle, koska silloin voi rentoutua täydesti. Kun ihminen rentoutuu, sitä alkaa näkemään maailman uudenlaisesta näkökulmasta, rentous ja ilo kulkevat käsikädessä.

Minulle vapaus on kauneinta, mitä maailmassa on, koska rakkaus syntyy todeksi vapaudessa. Kaikki muu on tarkoittaa minulle omistamisen halua, takertumista, pelkoa menettämisestä, mikä vain verhotaan rakkauden viittaan.

Rakkaus on ansainnut sanoja, jotka nostavat sen suurimpaan oikeutettuun arvoon. Ja kuka sen voisi tehdä uljaammin, kuin Vapaus itse! 

Suurinta rakkautta mitä voin kuvitella, on odottaa avoimena, syli täynnä rakkautta, sitä hetkeä, kun aika on oikea sille, joka kulkee etsien ja eksyen omaa polkuaan.

Tekstin on kirjoittanut HIMAN Joogaopettajakoulutuksesta valmistunut Joogaopettaja, Karoliina Hallenberg​​​​.

(Visited 1 times, 1 visits today)